Ulkovalo ei ole koskaan paikallaan, mutta juuri se tekee retkikuvista eläviä. Kun käännät itseäsi ja kameraa muutaman askeleen viltin ympärillä, sama voileipä ja kahvikuppi saavat täysin eri luonteen.
Monen kuvaajan ensimmäinen vaisto on seistä selkä aurinkoon päin, jotta kohde valaistuu kokonaan. Ruokakuvauksessa suora myötävalo (kello 6 suunnasta) kuitenkin hävittää pienet varjot leivän pinnasta, jolloin kattaus näyttää litteältä ja oma varjosi kaatuu helposti keskelle vilttiä.
Kun siirryt niin, että aurinko paistaa kello 9, 10 tai 2 suunnasta kameraan nähden, jokainen mustikka, pullan kierre ja kankaan poimu saa valoisan kyljen ja pehmeän varjon. Tätä kutsutaan muotoilevaksi sivuvaloksi tai takaviistovaloksi.
KELLOTAULUN MALLI LUONNONVALON SUUNTAAMISEEN
Kuvittele piknikviltti kellotauluksi, jossa kamera on aina kello 6 kohdalla. Katso kaaviosta, miten kolme toimivinta valon tulosuuntaa vaikuttavat eväisiin.
PILVIPOUTA
OHUT PILVIHARSO ON JÄTTIMÄINEN TASOVALO
Suomalainen puolipilvinen sää on ruokakuvaajan paras ystävä. Pilvikerros pehmentää jyrkät mustat varjot ja toistaa marjojen sekä vihannesten sävyt täyteläisinä mihin aikaan päivästä tahansa.
LEHVÄSTÖVARJO
PUUNSIIMES JA LÄIKKÄVALON HALLINTA
Puiden alla syntyvä läikkävalo (dappled light) luo kesäisen tunnelman, mutta varo ettei kirkas valoläikkä osu juuri vaaleimpaan juustoon. Siirrä leikkuulautaa 20 senttiä yhtenäisen varjon puolelle ja jätä valoläikät viltin reunalle.
KÄYTÄNNÖN NIKSI
HEIJASTA VARJOT AUKI TAVALLISILLA TAVAROILLA
Et tarvitse erillistä heijastinkiekkoa. Aseta vaalea pellavaservietti, avattu pokkarikirja tai pahvinen leipomolaatikko valon vastakkaiselle puolelle (kello 4 suuntaan) heti kuva-alan ulkopuolelle. Se avaa tummat varjot heti.
VALOTUKSEN LUKITSEMINEN PUHELIMELLA JA KAMERALLA
Ulkovalossa suurin tekninen kompastuskivi on ylivalottuminen. Kun näpäytät puhelimen ruudulla vaaleaa leipää tai valkoista emalimukia ja vedät kirkkausliukusäädintä hieman alaspäin (-0.3 tai -0.7 EV), säilytät kankaan tekstuurin ja taustalla näkyvän järvenselän sävyt. Varjoja on aina helppo vaalentaa hieman jälkikäteen, mutta täysin valkoiseksi palanutta kohtaa ei saa enää takaisin.
